Viiniä ostettaessa useimmat miettivät vain, pitävätkö he enemmän punaviinistä vai valkoviinistä. Joskus saattaa ruokailua pohdittaessa käydä mielessä vanha sanonta, että valkoviini käy vain kalalle ja punaviini käy vain lihalle. Punaviini ja valkoviini ovat kuitenkin paljon muuta, kuin näin yksinkertaistettu näkemys.
Punaviinin salat
Punaviinin väri on usein arvoitus, jos ei ole perehtynyt viinien saloihin. Väri tulee tummista viinirypäleistä, tai itse asiassa niiden kuorista. Punaisen värisävy voi olla hyvin erilainen eri viineissä. Rypäleen kuoret ovat myös syypäänä tai ansiona punaviinin tanniinille. Ne ovat eräänlaisia happoja, jotka maistuvat punaviinissä. Keskitanniininen punaviini on hieman kevyemmän makuista, kuin vahva tanniininen.
Punaviinirypäleiden nimet ovat tuttuja punaviinipulloista. Cabernet Sauvignon, Syrah/Shiraz ja Merlot ovat kuuluisimpia rypälelajikkeita. Ensiksi mainittu rypäle on voimakkaan ja tanniinisen makuinen. Merlot on taas selkeästi pehmeämpi. Punaviinin luokittelut ovat seuraavat: kevyt, keskitäyteläinen, täyteläinen ja erittäin täyteläinen.
Punaviini on helppo valinta, jos ruokana on punaista lihaa tai riistaa. Se sopii myös täyteläisen makuiselle kalalle, kuten esimerkiksi savustettu ja rasvainenkin kala.
Valkoviinin salat
Valkoviinin valmistuksessa rypäleiden kuoret otetaan pois heti alussa, jolloin valkoviiniin ei tule väriä eikä punaviinistä tuttuja tanniineja. Valkoviinit voidaan kuitenkin valmistaa tummista rypäleistä juuri sen vuoksi, ettei kuoret ole pitkään viinissä.
Valkoviinien luokittelu tapahtuu makeuden perusteella. Luokittelut ovat: kuiva, puolikuiva, puolimakea ja makea.
Kuuluisimmat valkoviinirypäleet ovat Chardonnay, Riesling ja Sauvignon Blanc. Useimmiten valkoviiniä tarjoillaan kala- ja kasvisruokien kanssa.
Roseeviinin salat
Jos pitää molemmista edellä mainituista viineistä, kannattaa myös kokeilla roseeviiniä, joka on kuin punaviinin ja valkoviinin hybridi.
Roseeviini tehdään siihen tapaan, että se saa väriä rypäleistä mutta välttää tanniinit. Hyvä roseeviini on kuin parhaat ominaisuudet valko- ja punaviinistä olisi yhdistetty. Ruokaviininä se sopii niin kasvisten, kalan ja lihan kanssa. Sitä suositellaan myös usein mausteisten ruokien seuraksi.
Samppanja vai kuohuviini?
Samppanja-nimi tulee Ranskasta Champagnen alueelta. Alueen viininvalmistajat keksivät samppanjan vahingossa pullottamalla keskenkäynyttä viiniä, josta tulikin yllättävän hyvää.
Samppanjaksi saa kutsua kuohuviiniä, joka on tehty Champagnen alueella samalla pullossa käyttämismenetelmällä, kuin alkuperäinen samppanja.
Muut kuohuviinit ovat yksinkertaisesti kuohuviinejä. Kuohuviinien luokittelut ovat seuraavat: sokeriton (brux nature), täysin kuiva (extra brut), erittäin kuiva (brut), kuiva (extra sec), kuivahko (sec), puolikuiva (demi-sec) tai makea (doux).
Kuohuviini on sopiva joskus ruoan kanssa, mutta useimmiten se tunnetaan alkupalojen kanssa nautittavana viininä.
Viinien tilaaminen
Viinejä voi tilata esimerkiksi Alkon verkkokaupan kautta, jolloin ne voidaan noutaa lähimmästä myymälästä. Toisena vaihtoehtona on tilata viinejä vaikkapa rajakaupoista, joilla on olemassa myös verkkokauppa etäostoja varten. Yksi tällainen rajakauppa on esimerkiksi Saksan ja Tanskan rajalla toimiva Netpris.net, jossa on myynnissä viinejä sekä pulloina että laatikkoviineinä.