Kiinnostaako kryptosijoittaminen? – Mitä tulisi muistaa virtuaalivaluuttojen verotuksesta?

Kryptovaluutat ovat nousseet viimeisten vuosien aikana valtavalla ryminällä myös suomalaisten kollektiiviseen tietoisuuteen. Virtuaalirahasta ja sen louhimisesta, kauppaamisesta ja siihen sijoittamisesta keskustelevat ja ymmärtävät ja ovat kiinnostuneita internetin pimeimpien nurkkien nörttien lisäksi tavalliset suomalaiset.

Kryptovaluuttoja pidetään nykyisin jo normaalina sijoituskohteena. Osakkeiden, rahastojen tai vaikkapa asuntojen omistamiselle ja ostamiselle sijoitusmielessä on syntynyt kryptovaluuttojen markkinat. Toisin kuin perinteiset sijoituskohteet ja niiden ympärillä tapahtuvat sijoittaminen, kryptovaluutat eivät ole yhtä tiukasti sidoksissa valtiollisiin instituutioihin ja muihin kaupankäyntiä ja sijoittamista rajoittaviin toimijoihin. Ymmärrettävistä syistä kryptovaluuttojen sijoituksilla tienatut voitot saattavat aiheuttaa päänvaivaa verotuksen suhteen. Onko kryptovaluutoista maksettava veroja? Ja jos on, mitä veroa sekä missä vaiheessa kaupankäyntiä?

Myös verokarhun käpälä on digitalisoitunut

Pähkinänkuoreen tiivistettynä: Kyllä, myös kryptovaluuttojen sijoitustuotot ovat veronalaista tuloa.

Koska virtuaaliset valuutat ja muut vaihdannan tai sijoittamisen välineet ovat suhteellisen uutta teknologiaa, perinteinen verotus- ja sijoituslainsäädäntö oli aiemmin suhteellisen sekavaa niihin liittyen. Tämä oli niin sanotusti kaksipiippuinen juttu: Toisaalta selkeän tiedon puuttuminen verotukseen ja muihin valtiollisiin instansseihin liittyen loi epäluuloja kryptovaluuttoja kohtaan. Epäluuloisuus tietenkin rajoitti kryptovaluuttojen suosion kasvua ja piti niihin sijoittamisen pienen piirin toimintana joidenkin vuosien ajan. Toisaalta taas toimiminen verotuksen harmaalla alueella mahdollisti kryptovaluutoille dynaamisen luonteen, joka auttoi niitä kasvamaan sekä sijoituskohteina että taloudellisena instituutionsa, jolla on omat ominaispiirteensä. Tämä varmasti vetosi ainakin tiettyyn sijoittajien segmenttiin, joka vierasti perinteisten sijoituskohteiden byrokraattisuutta.

Kryptovaluutoista ei kuitenkaan tullut digianarkistien tai -libertaarien johtotähteä. Sen sijaan ne päätyivät Suomen verotuslainsäädännön pariin lopullisesti vuosien 2018–2020 kuluessa. Tammikuussa 2020 voimaan astui uusin aihetta koskeva lakipykälä, joka määrittelee virtuaalivaluutat veronalaiseksi tuloksi, joista on maksettava tuloveroa. Verottaja on laatinut yksityiskohtaisen ja moniosaisen katsauksen lain perusteluista ja käytännön seurauksista kryptosijoittajille.

Milloin kryptovaluutoista on maksettava veroa?

Vaikka kryptovaluutoista maksettava vero, tulovero, on kaikille palkansaajille tuttu konsepti jo palkkakuittien ansiosta, sen soveltaminen kryptovaluuttojen kohdalla ei ole välttämättä niin tuttu juttu. Eron syy piilee siinä, että toisin kuin palkkana maksettuja euroja, kryptovaluuttoja ei lain edessä tunnusteta maksuvälineeksi. Sen sijaan ne tunnustetaan muiden, perinteisten valuuttojen tavoin tuloverolain alaiseksi verotettavaksi omaisuudeksi.

Vaikka ero saattaa tuntua silkalta semantiikalta, sillä on kuitenkin merkittävät seuraukset käytännön kannalta. Kun perinteisiä euroja tai kruunuja verotetaan vain silloin kuin ne maksetaan palkan muodossa tilille, tai niitä käytetään tuotteen tai palvelun ostamiseen yritykseltä. Sen sijaan euroja ei veroteta, kun ne vaihdetaan toiseen valuuttaan kuten kruunuihin, tai toisin päin. Oleellinen ero kryptovaluuttojen verotuksessa on se, että niistä on maksettava veroa myös silloin, kuin niitä vaihdetaan toiseen kryptovaluuttaan. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin rahalla tai kryptovaluutalla ostettu tuote tai palvelu, myös vaihtokauppana saatu uusi kryptovaluutta on lain silmissä veronalaista omaisuutta. Kun ostat huonekalukaupasta uuden sohvan, sohva ei ole omaisuutta, jota tulisi verottaa.

Tästä verotuksen luonteesta johtuen on oltava tarkkana etenkin silloin, kuin kryptovaluuttoja vaihtaa aktiivisesti. Jotta sijoittaja välttyisi yllättäviltä ja ikäviltä mätkyiltä, kaikki kryptovaluutoilla tehdyt kaupat, vaihdot ja ostot kannattaa kirjata omaan kirjanpitoon säännöllisesti ja yksityiskohtaisesti.

Paljonko kryptovaluuttoja verotetaan?

Entä kuinka paljon kryptovaluutoista käytännössä on maksettava tuloveroa? Virtuaalisia valuuttoja verotetaan samalla asteikolla kuin pääomatuloja. Näin niiden verotus on siis verrattavissa esimerkiksi osakkeiden ja rahastojen verottamiseen.

Pääomatuloja verotetaan Suomessa tasaverolla. Veroprosentti on 30 % 30 000 euroon asti, ja kun verotettavan omaisuuden arvo ylittää 30 000 €, veroprosentti nousee 34 %.

10 000 € arvoisesta kryptovoitosta maksetaan siis 3 333 € veroa, kun taas 100 000 € arvoisesta tuotosta verottaja vie peräti 34 000 €.

Jos sijoittajalla on kryptovaluuttojen lisäksi esimerkiksi osakkeisiin perustuvia pääomatuloja, on muistettava, että kryptovaluutat lasketaan pääomatuloiksi muiden sijoitustulojen kanssa. Niinpä kryptovaluutat nostavat osakkeista maksamiasi veroja, ja osakkeet tekevät saman kryptovaluutoille.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän